Mahdollisuus unelmiin kriisien keskellä

Mahdollisuus unelmiin kriisien keskellä

Yhteisvastuukeräyksen tuotoista puolet ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Kaikille katastrofeille on yhteistä se, että niiden keskellä elävien ihmisten elämä mullistuu. Sodat tuhoavat kaupunkeja, estävät aikuisia hankkimasta toimeentuloa perheille ja vievät lapsilta ja nuorilta mahdollisuuden koulunkäyntiin. Maanjäristys voi murskata kodin ja pitkittynyt kuivuus latistaa elämän selviytymiskamppailuksi. Pitkäkestoiset ja hitaat kriisit kuten ilmastonmuutos ja pakolaisuus pakottavat pohtimaan, kuinka elämä järjestellään uudelleen niillä pelimerkeillä, jotka käteen jäävät.

Yhteistä meille ihmisille joka puolella maailmaa on se, että kriisin kohdatessamme tarvitsemme toisiamme. Toivomme, että joku auttaa.

Juuri tällaisia tilanteita varten Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on perustettu. KUA:n työ on pitkäkestoista kehitysyhteistyötä, jonka tarkoituksena on turvata oikeutta laadukkaaseen koulutukseen, toimeentuloon ja rauhaan myös maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Lisäksi KUA:lla on oma katastrofirahasto, josta varoja voidaan luovuttaa nopeasti erilaisiin humanitaarisiin avustusoperaatioihin.

Katastrofirahasto auttaa, kehitysyhteistyö rakentaa tulevaisuutta

Kun katastrofi iskee maanjäristyksen, tulvan tai vaikka aseellisen konfliktin muodossa, ratkaisevaa avustustyössä on nopeus. Ripeä toiminta voi säästää ihmishenkiä ja estää lisävahinkoja.

Hätäapu sisältää usein ruokaa, puhdasta juomavettä, suojaa ja lämpimiä vaatteita. Humanitaaristen katastrofien pitkittyessä yhä tärkeämmäksi muodostuu myös se, että lapset ja nuoret pystyvät myös kriisiolosuhteissa ja konfliktien keskellä palaamaan kouluun. Jokaisella lapsella maailmassa on oikeus koulutukseen. Ilman koulutusta jääminen vaikuttaa koko tulevaisuuteen ja siihen, minkälaisia mahdollisuuksia tulevaisuus tarjoaa.

Koulutuksen turvaaminen hätätilanteissa on kasvanut viime vuosina tärkeäksi osaksi KUA:n työtä. Koulunkäyntiä voidaan tukea korjaamalla ja rakentamalla luokkatiloja kuten KUA on tehnyt esimerkiksi Syyriassa ja pakolaisalueilla muun muassa Keniassa ja Ugandassa. Ukrainassa KUA on varustellut pommisuojia luokkatiloiksi, joissa oppiminen voi jatkua ilmahälytyksen ja -iskujen aikana.

KUA on tehnyt koulunkäyntiä tukevaa työtä myös kouluttamalla opettajia ymmärtämään psykososiaalisen tuen keinoja olosuhteissa, joissa ainakin osalla oppilaista voi olla kriisien ja konfliktien aiheuttamia traumoja. Toisaalta katastrofit voivat tapahtua hitaasti. Esimerkiksi Nepalissa ja Afrikan sarvessa ilmastonmuutos uhkaa ruokaturvaa tuhoamalla sadot ja näännyttämällä kotieläimiä, mutta samalla se vie myös toimeentulon ihmisiltä, joiden elanto riippuu omasta sadosta. KUA tukee ilmastonmuutokselle alttiilla seuduilla elävien yhteisöjen varautumista muun muassa uusiin viljelymenetelmiin keskittyvien koulutusten avulla.

Yhteisvastuu auttaa myös maailmalla

KUA on Yhteisvastuukeräyksen pitkäaikainen kumppani. Suomalaiset ovat pystyneet jo vuosikymmenten ajan auttamaan maailman köyhimpiä perheitä Yhteisvastuukeräykseen osallistumalla.

Vuoden 2025 Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ohjataan KUA:n kansainväliseen avustustyöhön 50 prosenttia. Katastrofirahaston lisäksi tuottoja käytetään maailman heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen KUA:n kehitysyhteistyöhankkeissa, jotka sopivat kyseisen vuoden Yhteisvastuukeräyksen teemaan.

Vuoden 2025 keräyksen teemana on tukea nuorten mahdollisuuksia unelmoida ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. KUA:n esimerkkimaana toimii pitkittyneestä konfliktista kärsivä Keski-Afrikan tasavalta, joka on maailman kolmanneksi köyhin valtio.

Epävakauden ja äärimmäisen köyhyyden vuoksi maan väestöstä iso osa on lukutaidottomia, koska suurimmalla osalla lapsista ei ole mahdollisuutta käydä kouluaan loppuun tai saavuttaa yläkoulun päättötodistusta. Erityisen heikossa asemassa ovat tytöt, joista monen koulutaival katkeaa jo varhaisessa teini-iässä raskauden tai lapsiavioliiton myötä. Koulutuksen puute myös ruokkii näköalattomuuden ja köyhyyden kierrettä, mikä haastaa pahimmillaan maan haurasta rauhaa.

Teksti: Elisa Rimaila / Kirkon Ulkomaanapu